Päivä mököpuussa

Tänään meni aikalailla koko päivä penkin alle.

Jo aamusta huomasin heränneeni väärällä jalalla, kaikki harmitti ja ärsytti. Harmistus vaan kasvoi iltaa kohden, kuopukselle oli hyvin Äiti-riippuvainen päivä, esikoinen ei meinannut mennä päiväunille, äitiä itseäänkin väsytti. Ja juuri kun sain unen päästä kiinni, heräsikin jo kuopus.

Yritin rauhoittua, selitin itselleni että esikoisen nukkumaanmeno oli hankalaa koska takana oli kiva aamupäivä, kun päikyssä oli tärkeän ihmisen päivä, kuopuksen roikkuminen pitäisi ottaa vain kohteliaisuutena jnejne, mutta ei vain auttanut.
Itseasiassa harmi ja ahdistus vain kasvoi, siinä jo vähän itkettikin kun tajusin että mies on koko viikonlopun töissä ja vielä autolla ja me olemme lasten kanssa ihan keskenämme kotona ja vielä todennäköisesti sataakin viikonlopun.
En ollut käynyt suihkussakaan vielä, koska en vain saanut itsestäni irti sen verran että olisin raahautunut lasten kanssa suihkuun.
Olin henkisesti _todella_ väsynyt.

Kun mieheni saapui kotiin, alkoi elämä pikkuhiljaa kirkastua. Sen sijaan, että olisin leikkinyt urheaa, myönsinkin itselleni että nyt voin antaa vastuun miehelle. Jätin lapset miehen hoteisiin ja menin rauhassa suihkuun. Kuopus meinasi tulla oven taakse itkustelemaan, mutta mies onneksi luki tilannetta ja laittoi kylpyhuoneeseen johtavan makuuhuoneen oven kiinni.
Kun olin käynyt suihkussa, oli jo hieman valoisampi olo.
Ruuan jälkeen mies vei esikoisen sählykerhoon.
Sählykerhon aikana päätin napata hoitokoiran hihnaan ja musiikkia korville, ja lähteä ihan kaksin koiran kanssa lenkille. Ai että se virkisti mieltä kun sai vaan laittaa jalkaa toisen eteen ja kuunnella hyvää musiikkia!



Mököpuusta viimeisetkin oksat katkoi hyvä ilta: kun lapset olivat menneet nukkumaan, laitoimme miehen kanssa kynttilät palamaan, herkkuja esille ja Vain elämää-sarjan ruutuun.
Nyt on mieli niin levollinen että voi hyvillä mielin painaa pään tyynyyn.

Mutta tästä päivästä opin taas sen, että on opittava ottamaan itselleen myös sitä omaa aikaa. Välillä siihen riittää lyhyt suihku, välillä se vaatii enemmän.
Olkaa armollisia itsellenne, jättäkää tiskit tiskaamatta ja katsokaa telkkarista hömppää sen sijaan, laittakaa lapset katsomaan Pikku Kakkosta ja lukekaa sillä välin päivän lehti suklaapalan kera, ottakaa päiväunet silloin kun lapsetkin nukkuvat. Muistakaa huolehtia itsestänne, koska hyvinvoiva vanhempi tekee hyvinvoivat lapset ❤️
Hyvää viikonloppua kaikille ❤️



Sylissä. Lähellä.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä kantamisen viikkoa. Se sai minut pohtimaan, mitä kantaminen merkitsee meidän perheessämme.



Esikoista kannettiin hyvin vähän. Ihan pienenä vauvana kannoimme häntä trikoisella kantoliinalla, mutta sen jälkeen kun hän kasvoi siitä ohi, jäi kantaminen pariin kertaan. Silloin käytössä oli ystävältä lainattu Manduca-kantoreppu.

Kuopusta on kannettu yhden vuorokauden iästä alkaen. Ensimmäiset kantokerrat suoritti mieheni, minä en sektion jäljiltä kyennyt heti ajattelemaan kantamista.
Kuitenkin hyvin pian kotiutumisen jälkeen minäkin aloin kantaa, ensin pieniä hetkiä, sitten jo hieman pidempiä.
Kuopus on alusta alkaen viihtynyt kantoliinassa ja kantorepussa todella hyvin, pienenä hän nukahti siihen yleensä nopeasti, nykyään maisemien katselu vie usein voiton nukkumisesta.

Kantovälineinä meillä on ollut esikoisen vauva-ajalta jäänyt trikooliina, puuvillainen rengasliina, Manduca-kantoreppu ja tuoreimpana Tula-kantoreppu. Tulaa lukuunottamatta kaikki muut on myyty pois. Jaamme varmasti mieheni kanssa yhdessä saman ajatuksen, että kaikista kokeilemistamme Tula on kiistatta meille paras.
Manducassa minulla kipeytyi nopeasti selkä, Tulassa ei samaa ongelmaa ole.

Käytämme Tulaa hyvin monenlaisissa paikoissa ja tilanteissa. Toisinaan kotona, kun kuopuksen yllättää läheisyydenkaipuu ja ehkä hieman väsy, mutta meidän aikuisten pitäisi saada kotitöitä tehtyä, tulee napattua kuopus Tulaan ja jatkettua kotitöitä.
Käytämme Tulaa metsäillessä, toisinaan ihan kävelyillä ja myös kaupoilla Tula on kova sana.

Kun olimme kesälomareissulla Tanskassa ja Legolandissa, emme käyttäneet mukana olleita rattaita oikeastaan mihinkään muuhun, kuin tavaroiden kuljetukseen! Tyttö kulki reissun ajan tyytyväisenä kantorepussa maisemia katsellen ja välillä nukkuen.

Sen verran minusta on tullut tarkka kantamisen suhteen, että joka ikinen kerta, kun näen kaupungilla, kaupoilla, missä vaan, että vastaan tulee vauva epäergonomisessa rintarepussa ja varsinkin vielä kasvot menosuuntaan keikkuen, minua hetken aikaa puristaa sydämestä ja tekisi mieli käydä kysymässä, tietävätkö he, että on olemassa myös ergonomisia kantovälineitä.
Mutta taas sitten samalla ajattelen, että hienoa kun kantavat, joten en halua puuttua.

Olen saanut kuulla kantamisesta vain ja ainoastaan positiivista ja hyvää palautetta. Esimerkiksi viimeksi ruokakaupassa kun kuopus sai turhautumis-kiukkukohtauksen ja nappasin hänet Tulaan jossa hän vieläkin jatkoi rähinää, tuli vastaan vanhempi nainen joka sanoi kuopukselle: "Mitä sinä hupsu siellä rähiset, sinähän olet maailman parhaassa paikassa siellä äidin kyydissä!" ja muuten samantien tyttö rauhoittui reppuun ❤️

Ja mikäs siellä on ollessa, turvassa ja lähellä ❤️

Hyvää kantamisen viikkoa kaikille! Nauttikaa upeista syyskeleistä, olkaa rohkeita ja reippaita, napakkaa pienet rakkaat kantovälineiden kyytiin ja suunnatkaa luontoon ihastelemaan upeaa ruskaa vielä kun sitä on 😊❤️

Maidoton mango"juusto"kakku

Kuopuksen synttäreistä alkoi leivontaputki. Ja edellisen juustokakun lisäksi on pakko jakaa teille vielä resepti tähän maidottomaan herkkuun joka yllätti itseni täysin!
Meille oli tulossa käymään siis äiti-ystäviä joista kaksi ovat maidottomia ja soijattomia, joten jotain tarjottavaa piti keksiä. Olin kuitenkin hieman skeptinen asian suhteen. En ikipäivänä osannut kuvitella että täysin kaurapohjaisista tuotteista tehty "juustokakku" olisi näin täyteläinen ja herkullinen!
Reseptipohjana olen käyttänyt All Good Things -blogin maidottoman mangojuustokakun reseptiä parilla pienellä muutoksella.
Ainoat miinukset tässä kakussa olivat se, että pohja jäi tosi pehmeäksi, ja se, että siitä tuli niin hyvää ettei sitä vieraiden jäljiltä jäänyt kuin pieni pala jäljelle!

Tässä muunneltu resepti, olkaa hyvä! Tein itse reseptin n 26cm irtopohjavuokaan.




Maidoton mangojuustokakku

Pohja:
N 100g maidottomia kaurakeksejä
3/4dl kauramaitoa

Huom! Pohjasta jää pehmeä, se ei kovetu samaan tapaan kuin normaali juustokakkupohja!

Täyte:
2dl Planti kauravispiä
1dl Oatly Vaniljakastiketta
150g Oatly På Mackan-"tuorejuusto"valmistetta
2dl Mangososetta (itse käytin Bonnen valmista mangososetta)
2tl vaniljasokeria
5 liivatelehteä
Appelsiinimehua

Päällinen:
Reilu 1dl mangososetta
2 passionhedelmän sisukset
2 liivatelehteä
Appelsiinimehua



Aloita murskaamalla keksit pohjaa varten joko blenderissä tai muovipussissa kaulinta apuna käyttäen. Sekoita keksimuru ja kauramaito kosteaksi massaksi.
Vuoraa irtopohjavuuan pohja leivinpaperilla ja levitä pohjan massa tasaisesti leivinpaperin päälle

Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen.
Vatkaa kauravispi vaahdoksi ja lisää siihen vaniljakastike ja tuorejuustovalmiste (På Mackan). Mausta vaniljasokerilla. Sekoita mangosose täytteen joukkoon.
Lopuksi kiehauta pieni tippa appelsiinimehua kattilassa ja liuota liivatelehdet mehuun.
Anna jäähtyä pieni tovi.
Lisää sitten liivateseos täytteeseen ohuena nauhana koko ajan vatkaten. Pyöräytä vielä lopuksi koko täyte läpi vatkaimella.
Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle. Nosta hetkeksi jääkaappiin.

Laita päällisen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Sekoita mangosose ja passionhedelmien sisukset keskenään.
Lämmitä pieni tippa appelsiinimehua ja liuota liivatelehdet mehuun.
Sekoita liivateseos mango-passionsoseen joukkoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten.

Ota kakku jääkaapista ja kaada varovasti päällinen siihen päälle tasaisesti. Peitä kakkuvuoka kelmulla ja laita jääkaappiin hyytymään vähintään 3 tunniksi, mieluiten yön yli.


Syksyinen omena-kinuskijuustokakku

Koska nyt on meneillään #hävikkiviikko, tein tänään vieraille synttäreiltä jääneitä aineita käyttäen hyvää syksyistä omena-kinuskijuustokakkua.
Siitä tuli omasta mielestä niin herkullista, että pakko jakaa resepti myös teille 😋 Resepti on oma muunnelma Keyword: Love -blogin Omena-kinuskijuustokakun reseptistä.







Pohja:
200g kaurakeksejä
70g voita

Omenatäyte:
N 500g omenoita (ns raakapaino ennen kuorimista ja pilkkomista)
ripaus inkivääriä
2tl kanelia

Kinuski:
100g voita
1dl fariinisokeria

VINKKI! Voit käyttää itsekeitetyn kinuskin sijasta myös karamellisoitua kondensoitua maitoa.

Vaniljatäyte:
5 liivatelehteä
2dl kuohukermaa
n 1dl vispautuvaa vaniljakastiketta
4tl vaniljasokeria
5tl tomusokeria
2 valkuaista
200g maustamatonta tuorejuustoa
2rkl sitruunamehua

Aloita keittämällä kinuski. Mittaa kattilaan voi ja fariinisokeri. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes seos alkaa kuplia. Anna kuplia hiljalleen noin viiden minuutin ajan, tai kunnes seos on muuttunut paksuksi kinuskiksi.

Jatka kuorimalla omenat ja pilkkomalla ne ohuiksi viipaleiksi. Voitele pieni uunivuoka jotta omenasiivut eivät tartu siihen kiinni. Sekoita omenoiden joukkoon ripaus inkivääriä ja kaneli. Laita omenasiivut vuokaan. Valuta itsekeitetty kinuski tai n 0,5dl karamellisoitua kondensoitua maitoa omenasiivujen päälle. Laita 200 asteiseen uuniin n 25 minuutiksi, tai kunnes omenat ovat pehmeitä.
Anna omenoiden jäähtyä kunnolla.

Kun olet saanut omenat uunista jäähtymään, tehdään pohja. Murskaa keksit joko kaulimen avulla muovipussissa tai tehosekoittimessa pieneksi muruksi. Sulata voi ja sekoita keksinmurujen joukkoon.
Vuoraa n 26cm irtopohjavuuan pohja leivinpaperilla. Tasoita keksi-voi-seos vuuan pohjalle.

Laita jäähtyneet omenalohkot tasaisesti keksipohjan päälle. Valuta omenalohkojen päälle tippa kinuskia ja tippa vaniljakastiketta.

Seuraavaksi on vuorossa vaniljatäytteen teko.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Sekoita vaahtoava vaniljakastike ja kuohukerma vatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kerma-vaniljakastikkeeseen vaniljasokeri ja tomusokeri.
Vaahdota toisessa kulhossa valkuaiset vaahdoksi.
Lisää maustamaton tuorejuusto ja valkuaisvaahto vaniljakastike-kermaseokseen vatkaimella sekoittaen.

Kiehauta sitruunamehu kattilassa. Purista liivatelehdistä ylimääräinen neste pois ja liuota liivatelehdet kiehuvaan sitruunamehuun hyvin sekoittaen. Anna seoksen jäähtyä ihan hetki.
Sekoita ohuena nauhana hitaasti vatkaten täytteeseen. Lopuksi pyöräytä täyte vielä kertaalleen läpi.

Kaada täyte vuokaan keksipohjan ja omenalohkojen päälle. Laita jääkaappiin hyytymään vähintään kolmeksi tunniksi, mieluiten jopa seuraavaan päivään.

Ennen tarjoilua käy irtopohjavuuan reunaa pitkin kakun reuna läpi ohuella veitsellä, jotta se irtoaa nätisti vuuasta. Nosta tarjoilulautaselle ja koristele esimerkiksi kinuskikastikeella päältä.